25.1.2009

Väsymystä ja välipalatöitä

Mihin ihmeeseen ovat kadonneet luonnonvalo, iloiset ihmiset ja aito innostus käsillä tekemiseen? Tuntuu että päivät lipuvat ohi enkä saa mitään aikaiseksi, eivätkä purkkivitamiinitkaan tunnu tehoavan samoin kuin ennen, joten laitan etsintäpartion matkaan ja toivon että se löytää edes hitusen energiaa ja valoisuutta.

Kaikesta saamattomuudestani ja hämäryydestä huolimatta olen kuitenkin saanut jotain valmiiksi asti. Tampesterin messuilla lupasin tehdä äidilleni huivin Solo-langasta, koska hän oli havitellut sellaista jo jonkin aikaa. Olisi taas pitänyt ajatella loppuun asti, että mitä sitä taas tuli luvattua...

Solo-huivi

Ohje: Vihreä Vyyhti
Lanka: Linie 194 Solo, 2 kerää
Puikot: 3,5 milliset bambupyöröt kokoa 40 cm
Muuta: Tämän työn tekeminen takkuili alusta asti, vaikka olin kuullut, että lanka on addiktoivaa neulottavaa. Pöh! Röyhelöt eivät miellytä lainkaan silmääni ja päättely tuotti päänvaivaa, mutta pääasiahan on että saaja tykkää :)

Kaivelin lankavarastoani ja löysin marinoituneet Tahitit ja päätin ryhtyä kokeilemaan koukkuamista. Tässä kohtaa on varmaan hyvä myöntää, että taisi taas tulla haukattua liian iso pala, koska näin silmieni edessä kauniit sohvatyynyt ja tällä hetkellä koukkuaminen tuntuu jokseenkin raskaalta ja hiiiitaaalta. Eh. Koskahan sitä on tarpeeksi fiksu, että oppii aloittamaan uuden tekniikan kokeilemisen jostain pienemmästä työstä...

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka en itse olekaan mikään röyhelöiden ystävä, niin kauniilta tuo huivi näyttää siltikin :)

Heh, mulla on vähän samoja oireita. Aikanaan kun tein ensimmäisen kunnollisen kirjoneuletyön, niin se oli polvisukat, eikä mikään yksinkertaisin mahdollinen malli. Sitä ennen olin lähinnä neulonut raitoja tms. Olihan se vähän takkuamista alussa, mutta koska olin päättänyt tehdä ne, niin tein :D Lopputulos kruunasi onneksi kärsimyksen.