Kanttarellikoira

Olin eilen Herkon kanssa toista kertaa kanttarellikurssilla, jonka tarkoituksena on opettaa koira etsimään kanttarelleja. Lyhyesti siis samoilua metsikössä koiran kanssa, kosteaa metsä-ilmaa ja pusseittain makkara-palkkaa koiralle. Mukavampaa ja hauskempaa kurssia koiranomistaja ei osaisi toivoa!

Ensimmäisellä kerralla koiralle opetettiin kanttarellien etsintä ihmisen hajun ja makupalojen avulla. Toisella kerralla etsittiin hävittämällä ihmisen haju, opetettiin että palkka tulee taluttajan taskusta ei sienistä ja odotettiin että koira ilmaisee löytönsä ohjaajalle. Tässä kohtaa täytyy kertoa, että pari kertaa Herkko meni makaamaan sienien päälle ja tassutti ne muusiksi, mutta ilmaisuhan sekin...

Olen positiivisesti yllättynyt, että yhdeksän vuotias Suomenlapinkoira oppii etsimään sieniä! Kurssikavereina on kolme tryffelikoiraa, Lagotto Romagnolo, mäyriksen pentu ja Koikerhondje, joten saivat hekin huomata, että lappalaisellakin on toimiva nenä :D

NHH-neule

Täällä on jälleen valmistunut uusi nhh-neule (näyttää hyvältä henkarissa), joten alkaa vähitellen usko loppua neulomistaitojeni suhteen... Huoh. Tämä neuletakki on jo kolmas nhh putkeen, siispä siirryn ilmeisesti neulomaan pienempiä asioita, niitä osaan tehdä.


Sininen pitsineuletakki

Ohje: Suuri Käsityölehti 3/2003, koko xs/s
Lanka: Novita Tahiti, 400g
Puikot: 6mm/80cm bambupyöröt
Muuta: Alku näytti lupaavalta, mutta tuloksena todellinen nhh-neule!





Kuten jo totesin, niin alku oli lupaava: puikot/lanka sopivat yhteen, ohjeen pitsimallikerran oppi helposti ulkoa ja neule valmistui kuumuudessakin suhteellisen kivuttomasti. Jossain vaiheessa neule ilmeisesti päätti, salakavalasti, kasvaa suuremmaksi ja on nyt kokoa iso s, mutta taitaa mennä myös m-kokoiselle. Hm. Varsin kummallista.

Jos joku kysyy niin, kyllä tein mallitilkun ja kaikki oli kohdallaan. Onkohan käsialani, näin kesällä, jotenkin erilainen kuin talvella? Vai onkohan langoilla/puikoilla sittenkin oma tahto?



Tässä on nyt selvästi jokin nhh-kirous meneillään vai enkö tosiaan osaa tehdä itselleni sopivaa neuletta?? Apuuva! Ylläolevassa kuvassa todistusaineistoa.

Jos joku siellä ruudun takana tuntee sopivansa tämän neuleen sisään, niin huudahdusta kommenttilootaan, kiitos!

Lomaisen paluu

Heinäkuu hurahti ohi ihan huomaamatta, joten kirjuuttelu oli pienellä kesätauolla. Ihanan kamalat kesähelteet koettelivat omaa ja karvakamusen jaksamista, mutta toisaalta kerrankin Suomeen saatin kunnon kesä!

Lomalainen teki viikon ihonhoito-retken, kuuman kosteaan ja aurinkoiseen, Kreikan Pargaan, joten nyt on kylvetty ihanan kirkkaassa merivedessä, nautittu lämmöstä ja syöty mahan täydeltä hyvää ruokaa. Kyllä nyt kelpaa odotella pimeää ja kuivaa talvea!



Reissun aikana käväisimme, matkaseurana äitini, mm. juna-ajelulla oliivilehtojen halki vesimyllylle, hikisellä kävelyllä linnakkeelle (yllä oleva kuva on otettu sieltä) ja merirosvolaivalla Antipaxos ja Paxos-nimisille saarille, joilla näimme siniset luolat ja ihanaa kirkasta merta :)






Tässä yksi hassuimmista asioista, joita näimme Pargan rantakaduilla. Tarkoittaakohan tämä, että älä parkkeeraa aasiasi tähän? :D


Kaikenkaikkiaan onnistunut reissu, mutta pari asiaa jäi mietityttämään mm. miksi aina saa hävetä suomalaisuuttaan, kun jotkut eivät osaa käyttää alkoholia kohtuullisesti, minkä ihmeen takia pikkulapset täytyy ottaa mukaan ravintolaan kun iskä ja äiskä juovat, miten ihmeessä koirat jaksavat helteessä rannoilla ja melkein kaikki tupakoivat missä vain, joten saa olla tyytyväinen Suomen tupakkalaista. Huh, olipas siinä tilitystä kerrakseen...

Matkaneuleena keskeneräinen neuletakkini, mutta kuten kerroin, niin oli jokseenkin kuumaa (noin +35 astetta), joten ajatus muovilangasta ja hampaiden kiristelystä ei huokutellut, joten käsityö sai lepäillä repussa.

Kotiuduttuani on tarkoitus saada neuletakki valmiiksi ennen loman loppumista, joten peukut pystyyn. Neule on siis tuo sininen mytty tuossa, uneliaan, Herkko-haukun vieressä.


Mukavaa viikonloppua kaikille ja muistakaahan juoda riittävästi vettä helteillä!