Joulun kuulumiset

Jouluaaton vietto sujui jälleen kerran jo perinteiseksi muodostuneella tavalla elikkä:

klo: 05.15 herätys, aamupala, koiralenkki, aamuvuoro töissä, koiralenkki, joulusapuskaa, yhdessäoloa perheen kanssa, joululahjusten jakoa, koiralenkki, saunaan ja unimaa kutsui...

Pääasia, että mukavaa oli ja sai kerrankin oleilla ajan kanssa ilman kellon vilkuilua meiningillä, että kohta täytyy taas mennä johonkin. Hienoa oli myös, että sukkamaratonin tuotokset saivat hymyn saajiensa huulille :)


Tässä vielä Hero-haukun anovaa katsetta "ota nyt jo se kuva, et saan syödä viimisenkin namin"


Mukavia joulun välipäiviä ja rauhallista vuodenvaihdetta kaikille lukijoilleni!

Toivottavat
- Linda & Herkko-haukku -

Pienen nuttu ja lakki

Nuttu

Ohje: Simple Knits For Cherished Babies-kirjasta, garter stitch cardican, pienin koko
Lanka: Novita Tennessee, tarkkaa menikkiä en tiedä mutta arviolta 150g valkosta ja hiukkasen pinkkiä
Puikot: 3mm/40cm ja 60cm pyöröt
Muuta: Napit purnukan uumenista. Ohjetta piti sen verran muunnella, että jätin viidennen napiläven pois ja tein mutu-tuntumalla, koska Tennessee on paksumpaa kuin ohjeen lanka.

Lakki

Ohje: http://www.helloyarn.com/patterns/topdownbonnetfinnish.pdf
Lanka: Novita Nalle Colori
Puikot: 3mm/40cm pyöröt
Muuta: Ihanaa tehdä jotain näin pientä, jotta saa käytettyä pienimmätkin nöttöset lankaa hyvään tarkoitukseen!

Tarkkasilmäisimmät taisivat huomata, että tontun nenälle on tehty pieni kosmeettinen operaatio. Tonttu-parka tipahti ja halkaisi nenänsä eräänä jouluna, mutta onneksi näppärä askartelija teki vierailun massa-ja maalikauppaan ja teki uuden nenun :D

Julkorthållare

Joulukorttiamppeli/roikotin/ripustin

Tarvikkeet: Valmis kranssipohja, juuttinarua, kimaltelevia käpyjä, kuumaliimapyssy ja liimaa, pieniä puisia pyykkipoikia, ruudullista nauhaa, kärsivällisyyttä muutama tovi.

Kuvan taustalle voi kuvitella joululauluja, piparin tuoksua ja talvimaiseman, niistä se joulu rakentuu :)

Nyt jään odottelemaan niitä joulukortteja ripustettavaksi amppeliin...

Viikon koirakuva: Ystäväni, Rakkaimpani

Hero 9v, vetreä agility-veteraani, kaverikoira ja näyttelykonkari

Kassu 2v, palloholisti ja reipas lenkkittäjä


Herkko 8v, kaverikoira, terveyslenkittäjä ja yksinäisyyden karkottaja


Tähän sopii mielestäni mainiosti lainaus, Miksi koirat ovat parempia kuin ihmiset?-julistuksesta, joka kuuluu näin:

"Koirat osaavat rakastaa uskollisesti, miettimättä, ilman kriisejä, ehdoitta. Kun maailma murjoo ja ystävät hylkäävät, sinua on vastassa iloinen hännänheilutus ja pomppiva tervetulotoivotus."

Tervehdys joulukorttipajalta

Olen jo pari iltaa istunut olohuoneen lattialla suunnittelemassa tämän vuoden joulukortteja. Valitettavasti karvainen assari on ollut sen verran kiinnostunut luomisoperaatiosta, että on aika ajoin istunut tai maannut materiaalien päällä, joten kärsivällisyyttä tarvittiin, paljon. Välillä oli lattia kuorrutettu napeilla, liimapuikko täynnä karvoja tai sitten sakset kateissa maton tai assarin alla, huoh. Koiran omistajan pieniä iloja, kirjaimellisesti :D


Kärsivällisyys kuitenkin palkittiin, joten sain pari mallia aikaiseksi. Näistä se ajatus sitten lähti, olkaapa hyvät :)


Lämpöistä joulun odotusta, tunnelmallisia pakkaspäiviä ja ulkoilun täyteistä viikonloppua kaikille!

Lankahamsterin koti

Lankahamsterin koti tuntuu kodilta vasta kun pehmoiset ovat hyvässä tallessa ja huolella silitelty. Neljän kuukauden ero tuntui aivan liian pitkältä, joten aina välillä piti käydä tarkistamassa, että ne voivat hyvin.

Voitte kuvitella miten hauskan automatkan koin, kun kuljettaja kertoi puhelimessa kaverilleen kuskaavansa laatikoittain lankaa, koska perheen naisimmeisellä on tarve tehdä käsillään :D

Koko päivä koirailua

Terveisiä koirailun täyteiseltä reissulta! Olin Hero-haukun kanssa Turun Messukeskuksessa kansainvälisessä koiranäyttelyssä ja Kaverikoirien palkitsemis-tilaisuudessa.

Aamulla olimme näyttelykehässä mainiolla arvostelulla ja lopputuloksena vet eri 2 och samma på finska eli veteraaniluokan laatuarvostelusta erinomainen ja kilpailuarvostelusta toinen sija, joten ei lainkaan huonosti :) Veteraaneja oli vain kaksi, mutta kilpakumppanina oli jälleen kerran jo lähes kaiken voittanut koira, joten olen vallan tyytyväinen saavutukseemme!

Kehäsuorituksen jälkeen kävin viemässä kasvattajalle ne kuuluisat villasukat, jotka lupasin vaihtokauppana lenkkikamusta.

Sitten olikin vuorossa eväiden syöpöttelyä, kahvittelua, happihyppelyä ja muutaman tunnin odotus...

Väsyttävän odottelun jälkeen menimme vihdoin isoon kehään Kaverikoirien palkitsemis-tilaisuuteen.


Ainakin kuuluttajalla oli hauskaa kun hän luki ohjaajien kertomuksia palkittavista koirista. Herosta olin kirjoittanut muistaakseni seuraavaa: "Hero on uskollisesti kuunnellut vanhusten naisseikkailut, hevosvinkit ja leivontaohjeet, joten todella tärkeää työtä karvakamu tekee."


Meinasin muuten laittaa tuon mitalin Heron kaulaan, koska siinä lukee Kaverikoira. Ihmettelinkin, että mitä se palkitsija niitä ohjaajille laittoi :D

Pssst! Selvennyksenä mainittakoon, että blogissa koirailee kaksi Suomenlapinkoiraa. Vanhempien luona asustava on nimeltään Hero (yllä olevassa kuvassa) ja omani Herkko (profiilikuvassa ja villasukkiin vaihdettu), joten en yhtään ihmettele jos menette välillä nimissä sekaisin (allekirjoittanutkin tekee niin jatkuvasti) ;)

Kasvin ripustaja

Vierailimme blogivuhkun kanssa Fammoni (farmor = isän äiti) luona ja jossain vaiheessa höpinää tuli puheeksi, ettei tätini ollut löytänyt hänelle sopivaa amppelia Turun keskustan putiikeista.

Mitä tekee käsillä näpertävä lapsenlapsi? No hän menee tietenkin lankavarastolle etsimään sopivaa amppeli-materiaalia, kaivaa ohjeen lehtien uumenista ja ottaa virkkuukoukun kauniiseen kätöseen. Eihän sitä nyt voi heti ensimmäisenä olla ostamassa sellaista, jonka voisi kenties tehdä itsekkin.

(Ai mikä luonnonvalo?! Valitettavan pimeää kuvaa taas luvassa, joten älkää antako haitata meininkiä. Kasvimallina orastavaa kasvua harrastava rönsyliljani)

Ohje: Moda 4/2008
Materiaali: Juuttinaru, menekkiä en tiedä tarkkaan, mutta uskoisin että alle ohjeen 200g.
Koukku: Viitonen
Muuta: Juutti on todella karvastavaa sorttia, joten jos haluat tehdä siitä jotain niin kehotan hankkimaan vaateharjan/tarrarullan ja pitämään vaatetusta johon ei niin helposti tartu huitulat. Eikä tuuletuksestakaan ole haittaa, koska karvapöly ottaa henkeen, joten juomatauot ovat paikallaan.

Pientä pienelle

Pienokaisen peitto

Ohje: Omasta päästä isoäidin neliötä
Lanka: Novita Samos Lollipop, hitusen vajaa neljä kerää.
Koukku: Metallinen nro 4, joka on äidin vanha ja värjäsi sormet, mutta onneksi ei sentään lankaa!
Muuta: Tämä peitto oli mukava välityö sukkamaratonin välissä :) Kooltaan peittonen on vain 52 x 52 cm.

On se vaan hienoa kun ystäväiset lisääntyvät ja saa hyvän syyn kaivaa lankalaatikoita, suunnitella pieniä juttuja ja ennen kaikkea voi hyvillä mielin kenties ostaa lisää lankaa :D

Viikon koirakuva: Inhimillinen

Tämän kuvan otin eräänä syksyisenä pakkasaamuna, kun luonto oli kauneimmillaan ja kamera (tällä kertaa kännykän) kerrankin valmiina kuvaamaan. Kuva on mielestäni yksi parhaimmista ottamistani, koska tunnelma on jotenkin niin hieno :)

Eikös ole inhimillistä, että janottaa kesken reippailun? Karvaista tuntui hiukan harmittavan ettei vettä saanut ihan niin helposti juotua, koska pakkasukko oli kovettanut sen.

Sisustusta ja ulkoilua

Päivät ja viikot tuntuvat vilahtavan ohitse (eli työt haittaavat vapaa-aikaa, joka on kallista, joten tässä sitä taas ollaan...) kuin itsestään, joten nyt on viimeistään korkea aika ottaa loppukiri joululahjusten teon suhteen.

Sitä ennen oli kuitenkin tehtävä jotain pientä uuteen asuntoon ja nautittava rauhallisesta metsälenkkeilystä karvakamun kanssa :)

Koristusta parvekkeen oveen ts pari unetonta yötä ja levottomat kädet

Ohje: Novita Talvi 2008, malli 5
Lanka: Nordic Naturgarn, menekki vajaa 2 vyyhteä
Koukku: nro 8
Muuta: Lanka on kirpparilöytö, ihanan rouheaa villaa Norjasta, suosittelen!


Älkää välittäkö sumuisesta kuvasta, kännykkä ja kosteahkossa metsässä kuvaaminen eivät taaskaan sopineet yhteen, mutta mukavaa oli :)

Viikon koirakuva: Syysunelmia

Ilmassa on vahvasti viileän raikasta syksyn tuoksua, joten kaikki kipin kapin ulkoilemaan ja ihastelemaan kaunista väriloistoa :)

Uusi alku

Heipä hei! Viime kirjuuttelusta onkin, ymmärrettävistä syistä, vierähtänyt tovi jos toinenkin, joten pieni tilannekatsaus on paikallaan.

Elikkäs, viime kuukausien aikana on tapahtunut myllerrystä niin henkisesti kuin fyysisestikin, joten käsityöt ovat jääneet kesken tai hieman taka-alalle, valitettavasti. Nyt olen kuitenkin saanut elämää ja arkea järjestykseen, joten mielenrauha on löytynyt ja polku kohti uusia seikkailuja näyttää varsin mielenkiinntoiselta!

On jälleen koettu muuttamisen raskaus, ystävien ja perheen tuki vaikeassa elämäntilanteessa ja ennen kaikkea uuden kodin riemua, joten tästä on hyvä jatkaa :)

Käsitöiden tekoa on hidastanut, stressin ja siivouksen runtelema, ihottuma, joka on välillä todella hermoja raastava ja kivulias :(



Onneksi helpotusta on löytynyt jämäkästä ja vahvasta rasvatuubista sekä puuvillahanskoista, joten nyt pystyn taas näpertelemään. Yritin neuloa hanskat kädessäkin, mutta se oli sen verran kivikkoinen vaihtoehto, että päätin nöyrästi odottaa ihon tervehtymistä...

Niihin käsillä tehtyihin asioihin palatakseni, niin on hauska huomata jälleen neulovansa sukkia, kun ei oikein tiedä mistä työstä alottaisi :D Ne ovat jotenkin niin helppoja ja mieltä lämmittäviä lahjuksia, koska kelikin on päättänyt ruveta kovin syksyiseksi. Mikäs sen mukavampaa kuin kömpiä sohvan nurkkaan neulomaan kera kaffekupposen ja karvaisen kamusen :)


Tähän loppuun täytyy vielä todeta, etten olisi selvinnyt uudesta alusta ilman Herkko-haukkua, joka jaksoi viedä minut lenkille ja ilahdutti pitämällä seuraa, siitä iso kiitos <3

Neljä

Kysely nimeltä Neljä

Neljä työtä, joita olen elämäni aikana tehnyt

* Hotellin aamiaistarjoilija
* Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien kädentaitojen ohjaaja
* Liike- ja mainoslahjojen pakkaaja
* Lähikaupan täti

Neljä teevee ohjelmaa, joita tykkään katsella

* Emmerdale
* Strömsö
* Sinkkuelämää
* Viva La Bam

Neljä paikkaa, joissa olen ollut lomalla

* Puola, Leba. Kansainvälinen asuntovaunutapahtuma, jossa tapasin mm mukavia Etelä-Korealaisia vaunuilijoita.

* Ruotsi, Gränna. Polkkakaramellien kotipaikka, joka vei kielen mennessään :)

* Gran Canaria, Puerto Rico, Play del Ingles. Ensimmäisessä koin aivan mahtavan
katamaraaniretken ja toisessa auringonpalvojan paratiisin; huikeat 16km vaaleaa
hiekkarantaa! Näihin menen uudelleen!

* Lukemattomat asuntovaunualueet ympäri Suomen. Pitkäaikaisin tukikohta löytyy Vehmaalta
Kesäniemi-nimiseltä alueelta.

Neljä netti-sivua, joilla vierailen melkein päivittäin

* saunalahti.fi, sähköposti
* iltasanomat.fi
* aasiakas.net
* google.fi

Neljä paikkaa, joissa olisin mieluiten nyt

* Aurajokirannassa kaffekupillisella ystäväiseni kanssa
* Sohvan nurkassa neulomassa sukkaa
* Aurinkoisella reippailulla karvakamun kanssa
* Läheisen immeisen kainalossa, jotta ainainen halipulavaje täyttyisi edes hiukkasen

Ensi kerralla luvassa on jotain valmistunutta ja tarinaa kuluneista päivistä... Sitä ennen toivon, että vietätte leppoisaa viikonloppua Herkko-haukun esimerkkiä noudattaen :)

Nyt tämä lähtee töihin rahoittamaan kallista vapaa-aikaa. Heippa hei!

Uusi lenkkikaveri

Mitä tapahtuu kun neulojan selkä on riittävän kipeä raskaiden asioiden nostelusta töissä eikä mielikään ole vallan aurinkoinen? No se soittaa tietenkin tutulle karvakamujen kasvattajalle ja kysyy olisiko hänellä kenties aikuista lenkkeilykaveria tarjolla.

Tässä kohtaa ihmettelette varmaan, että mites se nyt yhtäkkiä sellasen saisi...
Nooh, kun tuli kysyttyä, että mitä kasvattaja haluaisi koirasta, niin vastauksena oli että jos vaikka villasukat saisi :D

Eli taas tuli todistettua, että neulominen todella kannattaa ja miespuolisen suusta kuultuna!

Tässä hän nyt on, Herkko-haukku nimeltään :) Ikää 7v ja rotuna Suomenlapinkoira.
Sukat kokoa iso mies ja lankana seiskaveikka, puikot kolmepuol.

Tällä postauksella osallistun myös viikon koirakuvaan, jonka aiheena on tällä kertaa tulevaisuus. Täällä on odotettavissa leppoista lenkkeilyä ja karvaista yhdessäeloa :)

Mistä on vapaapäivä tehty?

... ulkona reippailusta
... käsitöistä
... karvaisista lenkkikavereista

Näistä on onnistunut vapaapäivä tehty :)

Muuttopuuhia

Pitkästä aikaa ehdin kirjuuttelemaan tännekkin. Viime postauksen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä. Sihteerini, kalenteri-nimeltään, ei ole meinannut pysyä tahdissa mukana, koska hoidettavia asioita on ollut vaikka muille jakaa.

Suurin muutos on ollut muutto työpaikan perässä Turkuun, jotta työmatka lyheni, parin tunnin bussireissusta, viiden minuutin kävelymatkaan. Mikäs sen mukavampaa :)

Muuttoa varten on eletty laatikkoelämää, nukuttu reilu viikko lattialla patjalla, kauhisteltu suurta tavara määrää ja huomattu omaavansa avopuolison. Hm, kaikki kävi niin äkkiä, ettei pieni immeinen meinannut mukana pysyä. Toisaalta mitään ei saa jossei uskalla kohdata asioita ja nauttia niistä...

Vieläkin puuttuu joitain huonekaluja, verhoja ja muuta pientä tarpeellista. Eiköhän tämä tästä, kun jääkaapissakin on, valojen ja hyllyjen lisäksi, ruokaa, koirus kyläilee ja työpäivän jälkeen saa kömpiä kainaloon.

Käsityörintamalla on, ymmärrettävistä syistä, ollut hieman hiljaista, mutta asiaan on tulossa korjaus, koska kävin eilen kaivelemassa lankavarastoani. Näistä olisi toivottavasti tulossa jotain hulmuavaa ja kesäistä ;)

Ai niin, Ammalle kiitoksia tunnustuksesta!

Sairaslomalaisen paluu

Edellisestä postauksesta onkin hurahtanut jo jonkin verran aikaa, joten viimeistään nyt on kirjuuteltava tännekkin kuulumisia. Olen ollut selkäni takia pitkällä sairaslomalla, joten käsitöiden tekeminen on ollut tauolla ja ajatukset ovat olleet fyssarin harjoituksissa. Nyt tunnelin päässä näkyy jo valoa, joten paranemisprosessi on käynnistynyt mukavasti ja näpertelyjäkin suunniteltu.

Viitisen viikkoa katosi yllättävän nopeasti mm koirun kanssa ulkoillessa, kamusia tapaillessa ja ennen kaikkea rentoutuessa. Unettomia öitäkin vietin muutaman ja eräänä niistä tuli tarve tehdä jotain villaista, joten eräät palelevat varpaat saivat lämmikettä. Perussukat koossa mies, lankana seiskaveikka ja puikkoina bambuiset sukkikset.

Parasta tässä päähänpistossa oli se, että sukkien saaja yllättyi täysin ja oli oikein otettu saamastaan lahjuksesta :) Mikään ei lämmitä käsillä tekijän sydäntä niin paljon kuin onnellinen vastaanottaja!

Päivänä eräänä kaivelin kaappeja ja löysin kesäisen virkkuun ajalta ennen neuleblogia. Tämä pieni jakku oli muuten kelpo pitovaate, mutta jotenkin tuo valkoinen väri ei miellyttänyt silmää.

Siispä väriä pintaan ja uusi vaate on syntynyt! Ruskealle kaudelle ei näköjään näy loppua :D


Nyt tekisi mieli tehdä jotain pehmeää tulevaa kesää silmällä pitäen... Hm, taidanpa siirtyä tutkailemaan lehti- ja kirjapinoa. Kuulumisiin!

Myssäkkä

Sain vihdoin kuvattua tekemäni Mario Myssyn, jota olen yrittänyt saada tänne näytille. Luovutin luonnonvalon ja mallin yhdistämisessä, joten taas sisäkuvaa ja salamavaloa olkaa hyvät.

Mario Myssy

Ohje: Jatalta
Lanka: Alpaka Alvita kaksinkertaisena, 100 g
Puikot: Apua mä en muista! Joko 4 mm tai 3,5 mm pyöröt
Muuta: Ihanan lämmin myssäkkä, mutta ehkä hieman liian suuri minulle. Vallan mainio pakkaskelien kaveriksi:) Ohje oli oikein selkeä ja sitä oli helppo seurata! Varsinkin kavennukset toimivat. Kiitoksia Jatalle!

Väsymystä ja välipalatöitä

Mihin ihmeeseen ovat kadonneet luonnonvalo, iloiset ihmiset ja aito innostus käsillä tekemiseen? Tuntuu että päivät lipuvat ohi enkä saa mitään aikaiseksi, eivätkä purkkivitamiinitkaan tunnu tehoavan samoin kuin ennen, joten laitan etsintäpartion matkaan ja toivon että se löytää edes hitusen energiaa ja valoisuutta.

Kaikesta saamattomuudestani ja hämäryydestä huolimatta olen kuitenkin saanut jotain valmiiksi asti. Tampesterin messuilla lupasin tehdä äidilleni huivin Solo-langasta, koska hän oli havitellut sellaista jo jonkin aikaa. Olisi taas pitänyt ajatella loppuun asti, että mitä sitä taas tuli luvattua...

Solo-huivi

Ohje: Vihreä Vyyhti
Lanka: Linie 194 Solo, 2 kerää
Puikot: 3,5 milliset bambupyöröt kokoa 40 cm
Muuta: Tämän työn tekeminen takkuili alusta asti, vaikka olin kuullut, että lanka on addiktoivaa neulottavaa. Pöh! Röyhelöt eivät miellytä lainkaan silmääni ja päättely tuotti päänvaivaa, mutta pääasiahan on että saaja tykkää :)

Kaivelin lankavarastoani ja löysin marinoituneet Tahitit ja päätin ryhtyä kokeilemaan koukkuamista. Tässä kohtaa on varmaan hyvä myöntää, että taisi taas tulla haukattua liian iso pala, koska näin silmieni edessä kauniit sohvatyynyt ja tällä hetkellä koukkuaminen tuntuu jokseenkin raskaalta ja hiiiitaaalta. Eh. Koskahan sitä on tarpeeksi fiksu, että oppii aloittamaan uuden tekniikan kokeilemisen jostain pienemmästä työstä...

Kadonneen valon etsintä

Tämän vuoden ensimmäiset neuleet tulivat valmiiksi jo joulupäivinä, mutta kelpaavathan ne silti esittelyyn?

Ulkona vallitsevasta pimeydestä johtuen kuvaaminen on todella haastavaa, joten pitää jälleen tyytyä tylsään sähkövalaistukseen... Huoh. Tässä nyt kuitenkin kuvatus lupaamastani neuleesta, Rinsessa-kämmekkäät olkaapa hyvät :)

Rinsessa-kämmekkäät

Ohje: Ullan arkistosta omin muokkauksin
Lanka: Kipuapusilkkivillaa Tampesterin messuilta, menekki pieni vyyhti.
Puikot: Addin 3 mm sukkapuikot
Muuta: Annoin kämmekkäät lahjaksi Fammolleni, koska hänellä on reuma. Jään jännityksellä odottelemaan kuulumisia käyttömukavuudesta ja kipuapuisuudesta.

Loppukevennyksenä todettakoon, että eläimet todella ovat laatutietoisia. Ainakin mitä lankoihin tulee. Hero-koiruus nappasi kämmekäs-vyyhdin sängyltäni, heti messuilta tultuani, ja ryntäsi terassille vahtimaan sitä :D Ussin kanssa tästä olikin jo puhetta, mites Viivin laita?

Huomasitte varmaan, etten esitellyt kuin yhden valmiin työn. Se toinen on Mario-myssy ja väriltään tumman ruskea, joten sen kuvaaminen siirtyy valoisampaan ajankohtaan... Malttia ;)