Uusi lenkkikaveri

Mitä tapahtuu kun neulojan selkä on riittävän kipeä raskaiden asioiden nostelusta töissä eikä mielikään ole vallan aurinkoinen? No se soittaa tietenkin tutulle karvakamujen kasvattajalle ja kysyy olisiko hänellä kenties aikuista lenkkeilykaveria tarjolla.

Tässä kohtaa ihmettelette varmaan, että mites se nyt yhtäkkiä sellasen saisi...
Nooh, kun tuli kysyttyä, että mitä kasvattaja haluaisi koirasta, niin vastauksena oli että jos vaikka villasukat saisi :D

Eli taas tuli todistettua, että neulominen todella kannattaa ja miespuolisen suusta kuultuna!

Tässä hän nyt on, Herkko-haukku nimeltään :) Ikää 7v ja rotuna Suomenlapinkoira.
Sukat kokoa iso mies ja lankana seiskaveikka, puikot kolmepuol.

Tällä postauksella osallistun myös viikon koirakuvaan, jonka aiheena on tällä kertaa tulevaisuus. Täällä on odotettavissa leppoista lenkkeilyä ja karvaista yhdessäeloa :)

Mistä on vapaapäivä tehty?

... ulkona reippailusta
... käsitöistä
... karvaisista lenkkikavereista

Näistä on onnistunut vapaapäivä tehty :)

Muuttopuuhia

Pitkästä aikaa ehdin kirjuuttelemaan tännekkin. Viime postauksen jälkeen on ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä. Sihteerini, kalenteri-nimeltään, ei ole meinannut pysyä tahdissa mukana, koska hoidettavia asioita on ollut vaikka muille jakaa.

Suurin muutos on ollut muutto työpaikan perässä Turkuun, jotta työmatka lyheni, parin tunnin bussireissusta, viiden minuutin kävelymatkaan. Mikäs sen mukavampaa :)

Muuttoa varten on eletty laatikkoelämää, nukuttu reilu viikko lattialla patjalla, kauhisteltu suurta tavara määrää ja huomattu omaavansa avopuolison. Hm, kaikki kävi niin äkkiä, ettei pieni immeinen meinannut mukana pysyä. Toisaalta mitään ei saa jossei uskalla kohdata asioita ja nauttia niistä...

Vieläkin puuttuu joitain huonekaluja, verhoja ja muuta pientä tarpeellista. Eiköhän tämä tästä, kun jääkaapissakin on, valojen ja hyllyjen lisäksi, ruokaa, koirus kyläilee ja työpäivän jälkeen saa kömpiä kainaloon.

Käsityörintamalla on, ymmärrettävistä syistä, ollut hieman hiljaista, mutta asiaan on tulossa korjaus, koska kävin eilen kaivelemassa lankavarastoani. Näistä olisi toivottavasti tulossa jotain hulmuavaa ja kesäistä ;)

Ai niin, Ammalle kiitoksia tunnustuksesta!

Sairaslomalaisen paluu

Edellisestä postauksesta onkin hurahtanut jo jonkin verran aikaa, joten viimeistään nyt on kirjuuteltava tännekkin kuulumisia. Olen ollut selkäni takia pitkällä sairaslomalla, joten käsitöiden tekeminen on ollut tauolla ja ajatukset ovat olleet fyssarin harjoituksissa. Nyt tunnelin päässä näkyy jo valoa, joten paranemisprosessi on käynnistynyt mukavasti ja näpertelyjäkin suunniteltu.

Viitisen viikkoa katosi yllättävän nopeasti mm koirun kanssa ulkoillessa, kamusia tapaillessa ja ennen kaikkea rentoutuessa. Unettomia öitäkin vietin muutaman ja eräänä niistä tuli tarve tehdä jotain villaista, joten eräät palelevat varpaat saivat lämmikettä. Perussukat koossa mies, lankana seiskaveikka ja puikkoina bambuiset sukkikset.

Parasta tässä päähänpistossa oli se, että sukkien saaja yllättyi täysin ja oli oikein otettu saamastaan lahjuksesta :) Mikään ei lämmitä käsillä tekijän sydäntä niin paljon kuin onnellinen vastaanottaja!

Päivänä eräänä kaivelin kaappeja ja löysin kesäisen virkkuun ajalta ennen neuleblogia. Tämä pieni jakku oli muuten kelpo pitovaate, mutta jotenkin tuo valkoinen väri ei miellyttänyt silmää.

Siispä väriä pintaan ja uusi vaate on syntynyt! Ruskealle kaudelle ei näköjään näy loppua :D


Nyt tekisi mieli tehdä jotain pehmeää tulevaa kesää silmällä pitäen... Hm, taidanpa siirtyä tutkailemaan lehti- ja kirjapinoa. Kuulumisiin!

Myssäkkä

Sain vihdoin kuvattua tekemäni Mario Myssyn, jota olen yrittänyt saada tänne näytille. Luovutin luonnonvalon ja mallin yhdistämisessä, joten taas sisäkuvaa ja salamavaloa olkaa hyvät.

Mario Myssy

Ohje: Jatalta
Lanka: Alpaka Alvita kaksinkertaisena, 100 g
Puikot: Apua mä en muista! Joko 4 mm tai 3,5 mm pyöröt
Muuta: Ihanan lämmin myssäkkä, mutta ehkä hieman liian suuri minulle. Vallan mainio pakkaskelien kaveriksi:) Ohje oli oikein selkeä ja sitä oli helppo seurata! Varsinkin kavennukset toimivat. Kiitoksia Jatalle!

Väsymystä ja välipalatöitä

Mihin ihmeeseen ovat kadonneet luonnonvalo, iloiset ihmiset ja aito innostus käsillä tekemiseen? Tuntuu että päivät lipuvat ohi enkä saa mitään aikaiseksi, eivätkä purkkivitamiinitkaan tunnu tehoavan samoin kuin ennen, joten laitan etsintäpartion matkaan ja toivon että se löytää edes hitusen energiaa ja valoisuutta.

Kaikesta saamattomuudestani ja hämäryydestä huolimatta olen kuitenkin saanut jotain valmiiksi asti. Tampesterin messuilla lupasin tehdä äidilleni huivin Solo-langasta, koska hän oli havitellut sellaista jo jonkin aikaa. Olisi taas pitänyt ajatella loppuun asti, että mitä sitä taas tuli luvattua...

Solo-huivi

Ohje: Vihreä Vyyhti
Lanka: Linie 194 Solo, 2 kerää
Puikot: 3,5 milliset bambupyöröt kokoa 40 cm
Muuta: Tämän työn tekeminen takkuili alusta asti, vaikka olin kuullut, että lanka on addiktoivaa neulottavaa. Pöh! Röyhelöt eivät miellytä lainkaan silmääni ja päättely tuotti päänvaivaa, mutta pääasiahan on että saaja tykkää :)

Kaivelin lankavarastoani ja löysin marinoituneet Tahitit ja päätin ryhtyä kokeilemaan koukkuamista. Tässä kohtaa on varmaan hyvä myöntää, että taisi taas tulla haukattua liian iso pala, koska näin silmieni edessä kauniit sohvatyynyt ja tällä hetkellä koukkuaminen tuntuu jokseenkin raskaalta ja hiiiitaaalta. Eh. Koskahan sitä on tarpeeksi fiksu, että oppii aloittamaan uuden tekniikan kokeilemisen jostain pienemmästä työstä...

Kadonneen valon etsintä

Tämän vuoden ensimmäiset neuleet tulivat valmiiksi jo joulupäivinä, mutta kelpaavathan ne silti esittelyyn?

Ulkona vallitsevasta pimeydestä johtuen kuvaaminen on todella haastavaa, joten pitää jälleen tyytyä tylsään sähkövalaistukseen... Huoh. Tässä nyt kuitenkin kuvatus lupaamastani neuleesta, Rinsessa-kämmekkäät olkaapa hyvät :)

Rinsessa-kämmekkäät

Ohje: Ullan arkistosta omin muokkauksin
Lanka: Kipuapusilkkivillaa Tampesterin messuilta, menekki pieni vyyhti.
Puikot: Addin 3 mm sukkapuikot
Muuta: Annoin kämmekkäät lahjaksi Fammolleni, koska hänellä on reuma. Jään jännityksellä odottelemaan kuulumisia käyttömukavuudesta ja kipuapuisuudesta.

Loppukevennyksenä todettakoon, että eläimet todella ovat laatutietoisia. Ainakin mitä lankoihin tulee. Hero-koiruus nappasi kämmekäs-vyyhdin sängyltäni, heti messuilta tultuani, ja ryntäsi terassille vahtimaan sitä :D Ussin kanssa tästä olikin jo puhetta, mites Viivin laita?

Huomasitte varmaan, etten esitellyt kuin yhden valmiin työn. Se toinen on Mario-myssy ja väriltään tumman ruskea, joten sen kuvaaminen siirtyy valoisampaan ajankohtaan... Malttia ;)