Täällä on koettu jos jonkinlaista tapahtumaa ja sattumaa, sekä positiivisia että niitä vähemmän mukavia. Ehdottomasti paras juttu on kuitenkin ollut tämä:
Saa onnitella, nyt olen nimittäin ihan virallisestikin kaupan täti :D Nyt ei tarvitse mummujen ja pappojen supista, että "osaakohan se tyttö nyt asiansa vai meinaako se vaan." Aivan mahtava tunne, kun saa tehdä alaansa vastaavaa työtä! Monet sanovat, että kaupassa ollaan "vaan kassalla" ja sen ihan helppo homma. Huhheijaa, kyllä meillä jokainen tekee ihan kaikkea moppaamisesta raportteihin ja takavaraston laskemisesta hyllyttämiseen asti.
Toinen mukava asia oli kaverin koiran 14v synttärit, luit aivan oikein :) Lahjukseksi vein purutikkuja, emännälle suklaata ja lapsille, oman koirun näköisen, repun. Päivänsankarista ei valitettavasti saanut kuvaa, koska hänellä oli muuta tekemistä, nimittäin lahjojen laadun tarkistus maistelemalla :D
Lopuksi vielä kuva tulevasta, nimittäin joulupukin apulaisesta, joka odottelee kovasti lisää lunta ja pakkaskelejä. Reen vetämis-harjoitukset helpottuisivat kovasti jos tulisi "postikortti-maisema"-joulu.
Huomatkaa paketointi-materiaalit: sokeripaketin kääre, johon on painettu kuvioita ja Iltasanomien lööppi viime vuodelta kun Kimi voitti maailman mestaruuden :) Tänäkin vuonna päätin käyttää paketoinnissa vain materiaaleja, jotka ovat jo olleet käytössä.
Ps. melkein kaikki neulotut asiat ovat valmiita, mutta vielä jotain pientä ja villaista lämmikettä pitäisi tehdä...
Mario Myssy
Solo-huivi
Kaivelin lankavarastoani ja löysin marinoituneet Tahitit ja päätin ryhtyä kokeilemaan koukkuamista. Tässä kohtaa on varmaan hyvä myöntää, että taisi taas tulla haukattua liian iso pala, koska näin silmieni edessä kauniit sohvatyynyt ja tällä hetkellä koukkuaminen tuntuu jokseenkin raskaalta ja hiiiitaaalta. Eh. Koskahan sitä on tarpeeksi fiksu, että oppii aloittamaan uuden tekniikan kokeilemisen jostain pienemmästä työstä...
Rinsessa-kämmekkäät
Loppukevennyksenä todettakoon, että eläimet todella ovat laatutietoisia. Ainakin mitä lankoihin tulee. Hero-koiruus nappasi kämmekäs-vyyhdin sängyltäni, heti messuilta tultuani, ja ryntäsi terassille vahtimaan sitä :D Ussin kanssa tästä olikin jo puhetta, mites Viivin laita?
Tähän piti tulla hauska lumessa telmimis-kuvatus, mutta täällä on taas valloillaan perinteinen varsinais-suomalainen joulu... Huoh. Onneksi kynttilät, läheiset ihmiset ja käsintehdyt lahjat lämmittävät mieltä, joten tämän kuvan myötä toivotan lukijoilleni lämmintä ja tunnelmallista joulua!
Saa onnitella, nyt olen nimittäin ihan virallisestikin kaupan täti :D Nyt ei tarvitse mummujen ja pappojen supista, että "osaakohan se tyttö nyt asiansa vai meinaako se vaan." Aivan mahtava tunne, kun saa tehdä alaansa vastaavaa työtä! Monet sanovat, että kaupassa ollaan "vaan kassalla" ja sen ihan helppo homma. Huhheijaa, kyllä meillä jokainen tekee ihan kaikkea moppaamisesta raportteihin ja takavaraston laskemisesta hyllyttämiseen asti.
Toinen mukava asia oli kaverin koiran 14v synttärit, luit aivan oikein :) Lahjukseksi vein purutikkuja, emännälle suklaata ja lapsille, oman koirun näköisen, repun. Päivänsankarista ei valitettavasti saanut kuvaa, koska hänellä oli muuta tekemistä, nimittäin lahjojen laadun tarkistus maistelemalla :D
Huomatkaa paketointi-materiaalit: sokeripaketin kääre, johon on painettu kuvioita ja Iltasanomien lööppi viime vuodelta kun Kimi voitti maailman mestaruuden :) Tänäkin vuonna päätin käyttää paketoinnissa vain materiaaleja, jotka ovat jo olleet käytössä.
